Tekoälyn käyttö Suomessa | Tilastot ja tutkimus 2025

Tekoälyn käyttö Suomessa 2025

Tässä artikkelissa käydään läpi tuoreimmat tilastot tekoälyn käytöstä Suomessa 2025. Mikä on käytetyin tekoäly ja mihin AI:ta käytetään.

Suomen suosituimmat ja käytetyimmät tekoälyt 2025

14.10 saatavissa olevan datan (markkinaosuus) mukaan suosituimmat tekoälyt Suomessa ovat:

ChatGPT, 85,18 %
Microsoft CoPilot, 7,25 %
Perplexity, 4,75 %
Google Gemini, 2,19 %
Claude, 0,45 %
Deepseek, 0,17 %

Tietolähteenä on käytetty AI-sovellusten alustojen saamaa digitaalista trafiikkia. (Statcounter, AI Chatbot market share Finland 2025)

(Huom! Kyseessä ei siis ole rekisteröityneiden käyttäjien määrä, sillä se vääristäisi kuvastamaan vain kirjautunutta sovelluksen käyttämistä.)

ChatGPT on myös maailman ylivoimaisesti käytetyin tekoälysovellus tällä hetkellä. Viimeisimpien tietojen mukaan sillä on 700 miljoonaa viikoittaista käyttäjää (Open AI, 2025)

Maailman suosituimmat tekoälysovellukset

14.10 saatavilla olevan datan mukaan maailman suosituimmat ja käytettävät kielimallipohjaiset tekoälysovellukset kuukausikäyttäjämääriltään ovat:

ChatGPT, 557 miljoonaa
Google Gemini, 70,1 miljoonaa
Deepseek, 59,9 miljoonaa
Perplexity, 39,4 miljoonaa
Grok, 38,9 miljoonaa
Microsoft CoPilot, 23,4 miljoonaa
Claude, 14,8 miljoonaa

(Lähde: Digital 2026, Datareportal, AI:n kuukausikäyttäjät, julkaistu 10/2025)

Suomeen verrattuna esimerkiksi Deepseekin käyttö on erittäin paljon yleisempää. Se selittyy jo Kiinan isolla markkina-alueella.

Huomioita tilastoihin

Kannattaa huomata, että näissä listauksissa on mukana vain kielimallipohjaiset Chatbot-tyyppisesti toimivat tekoälysovellukset.

Kannattaa myös kiinnittää huomiota, että OpenAI:n ilmoittama käyttäjäluku on suurempi.

Palveluntarjoajan itsensä ilmoittamien lukujen tarkastelussa on hyvä muistaa, että luku on samalla kaupalliseen markkinointiin hyödynnettävää dataa.

Esimerkiksi toinen Microsoftin omistama palvelu LinkedIn on jo kauan ilmoittanut palvelun ylittäneen 1 miljardin käyttäjän rajan, mutta tilastoissa on roikkunut mukana Kiinan markkina-alue, jota sillä ei enää ole.

Miten suomalaiset käyttävät tekoälyä? Käyttöikäryhmittäin

Suomalaisista 23 % käyttää generatiivista tekoälyä jollakin tavalla.

Aktiivisimmat käyttäjäikäryhmät löytyvät 16-34-vuotiaista. Miehet käyttävät tällä hetkellä generatiivista tekoälyä hieman enemmän kuin naiset.

Nuorempi ikäryhmä 16-24-vuotiaat käyttää generatiivista tekoälyä pääsääntöisimmin opiskeluun.

Tekoälyn käyttäminen ammatillisiin tarkoituksiin alkaa kasvamaan 25 ikävuodesta ylöspäin.
Vähiten tekoälyä käytetään ikäryhmässä 75+ vuotiaat (tilastokeskus)

Lokakuussa 2025 ilmestyneen digiturvabarometrin mukaan tekoälyjen käyttötiheys on kasvussa ja etenkin päivittäis- ja viikoittaiskäyttö kasvaa.

Yhä vähemmän on myös ihmisiä, jotka eivät ole käyttäneet tekoälyä vielä ollenkaan.

(Kuvalähde: DVV: Digibarometri 10/2025)

Viime vuonna ETLAN julkaiseman raportin mukaan kävi ilmi, että suomalaiset käyttävät tekoälyä eniten tietohakuun, vinkkeihin ja neuvoihin (44 %).

Tietohaku ja tekstin tuottaminen tai parantaminen ovat kaikissa ikäryhmissä suosituimmat käyttötapaukset Suomessa.

Suomesta ei löydy erikseen eroteltua tietoa siitä, kuinka moni etsii perustietoa tai käytännön vinkkejä.

Hyvin tuoreen ChatGPT:n käyttötapaustutkimuksen mukaan, noin 28 % kaikista käyttötapauksista liittyi käytännöllisten vinkkien, opastusten tai neuvojen kysyntään

Tiedonhakua käyttötapauksista oli 24,4 % yhteensä ja tiedonhaun käyttötapauksista noin 2,1 % liittyi ostamiseen

Ostamiseen liittyvä suppea tiedonhakukäyttö ei oikeastaan yllätä, sillä ostoaikomus tiedonhaussa on varsin vähäinen osa (noin alle 10 %) myös normaalissa hakukoneissa (mm. Google)

(Tietolähde: NBER ja Open AI, 2025)

Suomalaiset eivät kuitenkaan Digibarometrin mukaan luota kovinkaan hyvin tekoäly-yhtiöihin tai niiden tuottamiin sisältöihin.

80 % barometrin vastaajista koki luottavansa vähän tai melko vähän tekoäly-yhtiöihin
79 % barometrin vastaajista kertoi luottavansa vähän tai melko vähän tekoäly-yhtiöiden sisältöihin

KPMG:n maailmanlaajuisen selvityksen mukaan suomalaiset luottivat tekoäly-yhtiöihin heti Japanin jälkeen toisiksi vähiten.

Mikä tässä on mielenkiintoista?

65 % samoista vastaajista ilmaisi luottamustaan yritysten tuottamiin sisältöihin.

Jotkut yritykset käyttävät jo tekoälyä sisältöjen laadintaan, joten käytännössä voisi sanoa että luottamus riippuu tahosta, joka tietoa jakelee.

Toiseksi luotetuin taho (69 %) eli perinteinen media käyttää tekoälyjä sisältöihin jo täysin avoimesti. Onhan esimerkiksi YLEllä joka ikisen jutun alussa erikseen maininta tekoälyllä tuotetusta koosteesta.

Miten yritykset käyttävät tekoälyä Suomessa?

Luotettavimman saatavissa olevan tiedon mukaan 24 % kaikista yrityksistä hyödyntäisi tällä hetkellä jotain generatiivista tekoälyä liiketoiminnassaan.

Kaikista eniten tekoälyä hyödynnetään viestintä- ja informaatioliiketoiminnassa (66 %)
Kaikista vähiten tekoälyä hyödyntää kuljetus- ja varastointiliiketoiminta (7 %)

(Kuvalähde: Tilastokeskus 2024)

Tämä on sinänsä hiukan yllättävää, kun otetaan huomioon kuljetus- ja varastointiliiketoiminnan luonne. Siinä on paljon toistettavaa rutiinityötä, jonka automatisointi on tekoälyn mukavuusaluetta.

Joillakin toimialoilla on paljon käsityöpainotteisuutta. Esimerkiksi talot rakennetaan edelleen perinteisin työvälinein ja työsuorituksin. Se voi selittää rakennusalan (11 %) alhaista käyttöastetta.

Toisaalta esimerkiksi Aalto-yliopiston tutkimus on seurannut rakentamistyössä tapahtuvaa hukkaa ja siellä yksi keskeinen pullonkaula liittyy informaation kulkuun.

Olisiko rakennusalan syytä siis omaksua joitakin hyviä käytänteitä tilastoykköseltä eli informaatio- ja viestintäalalta? Miksipäs ei.

Tekoälyn käyttö suomessa tulevaisuudessa - Miltä kehitys näyttää?

Kesän mittaan ilmestyi mielenkiintoinen digitaalisen elämän tutkimus, jossa 16-74-vuotiaalta vastaajajoukolta kysyttiin tekoälyn käyttöaikeita seuraavan kahden vuoden aikana.

57 % vastaajista kertoi käyttävänsä vähintään silloin tällöin tekoälyä seuraavan kahden vuoden aikana
Edelliseen vuoteen verrattuna nousua tilastossa oli 9 % (N=1019)
Tekoäly oli myös yksi lähde, mistä ihmiset kokivat löytävänsä itselleen mielenkiintoista sisältöä (9 %).

Kaikista eniten tekoälyn käyttöä aikoi lisätä nuorin kohderyhmä. 16-24-vuotiaista 75 % aikoi lisätä käyttöä.

Tekoälyn käytön tärkeimmät haasteet työelämässä

Suurin osa johtoryhmistä kokee, että tekoälyn käyttöönotto on heidän yrityksessä prioriteetti vuonna 2025.

Tuoreimmat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että suurin osa yrityksistä ei ole onnistunut tekoälyn käyttöönotossa.

Esimerkiksi MIT:n raportin mukaan 95 % yritysten tekoälykokeiluista ei tuota mitattavaa hyötyä.

Tässä lopuksi meiltä 5 vinkkiä, miten näistä haasteista voi päästä eteenpäin eikä tekoälyn käyttö jäisi pelkäksi kokeiluksi.

1. Laadi selkeä AI-strategia liiketoimintatavoitteiden pohjalta.

Onnistunut tekoälyn käyttöönotto alkaa strategialla, joka määrittelee selkeät tavoitteet ja käyttötapaukset yrityksen tarpeisiin.

Ilman kokonaisvaltaista suunnitelmaa tekoälyhankkeet pirstaloituvat helposti eikä niistä saada täyttä hyötyä.

2. Aloita piloteilla ja todista arvo ennen laajentamista.

Älä yritä ottaa tekoälyä käyttöön kerralla kaikkialla, vaan käynnistä ensin rajattuja pilottiprojekteja.

Pienimuotoisissa kokeiluissa organisaatio voi testata AI-ratkaisuja, kerätä oppeja ja osoittaa liiketoimintahyödyt ennen isompaa käyttöönottoa.

3. Huolehdi datan laadusta ja hallinnasta.

Tekoäly on vain niin hyvä kuin sen käyttämä data. Varmista siis, että data on laadukasta, kattavaa ja helposti saatavilla.

4. Panosta osaamiseen ja kulttuuriin.

Teknologia yksin ei riitä – ihmiset ovat avainasemassa tekoälyn hyödyntämisessä.

Kouluta ja tue henkilöstöä oppimaan uudet työkalut ja tekoälyn mahdollisuudet, jotta epävarmuus vähenee ja osaaminen kasvaa.

Rakenna kulttuuri, jossa jatkuva oppiminen ja tekoälyn kokeileminen on kannustettua.

Laajemmin katsottuna suurin haaste tekoälyn jalkauttamisessa on usein se, että ihmiset saadaan todella käyttämään sitä työssään.

5. Seuraa tuloksia ja kehitä jatkuvasti.

Tekoälyn käyttöönotto on maraton, ei sprintti.

Kun tekoälyratkaisut on saatu käyttöön, seuraa niiden vaikutuksia ja suorituskykyä jatkuvasti.

Määritä keskeiset mittarit (KPI:t) ja arvioi, saavutetaanko niillä tavoitellut hyödyt.

Jatkuva seuranta auttaa havaitsemaan mahdolliset ongelmat ajoissa ja varmistamaan, että tekoälyn käyttö pysyy linjassa tavoitteiden kanssa.

Lisäksi johdon tulee pysyä tiiviisti mukana muutoksessa: aktiivinen sponsorointi, selkeä viestintä ja esimerkillä johtaminen auttavat pitämään vauhdin yllä koko organisaatiossa.

No niin. Maalissa ollaan. Kiitos kun luit tämän katsauksen, jossa kävimme läpi tekoälyn käyttöä Suomessa 2025 tilastojen ja tutkimustiedon kautta.

Haluaisitko tutustua tekoälyn parhaisiin käyttökohteisiin? Lataa ilmainen käyttökohdeopas tästä.

LUE MYÖS: Miten tekoälyä voi hyödyntää? Ideat ja esimerkit 2025