Tekoälyagentit ovat nousseet nopeasti organisaatioiden kiinnostuksen kohteiksi. Niiden lupaukset tehokkuudesta ja automaatiosta houkuttelevat.
Tässä artikkelissa näytän sinulle miksi “alle minuutissa” kyhätty agentti voi olla jopa vaarallinen ja mitä siihen OIKEASTI vaaditaan, että agentti todella TOIMII organisaatiossa.
Sosiaalinen media (ja etenkin LinkedIn) on pullollaan kaikenlaisia helppoheikkejä, jotka jakelevat agenttiensa systeemikehotteita ”promotointimielessä”. Kommentoit vain keskusteluun bot ja taivas aukeaa.
Muista silloin yksi vanha sanonta: "Jos se on liian hyvää ollakseen totta, se ei ole totta".
On hyvä muistaa, että ilmaisia lounaita ei ole. Kopioidessasi tuntemattoman ihmisen systeemikehotteen otat suorastaan hurjat riskit.
Agenteissa kieli on nimittäin koodia, kuten alla kohta kerron.
Ihan ensimmäinen riski on ymmärryksen puute. Agentteja otetaan käyttöön ilman ymmärrystä niiden toiminnasta.
Tämä voi johtaa virheisiin, tietoturvaongelmiin ja jopa mainehaittoihin.
Murretaampa nyt heti pari sitkeää myyttiä tekoälyagenteista.
GPT-pohjaiset agentit toimivat luonnollisella kielellä niille annettujen ohjeiden eli promptien perusteella.
Näin toimivat myös edistyksellisemmät agentit.
Prompti eli kehote määrittää agentin roolin, toimintatavat ja rajat. Se on käytännössä agentin ohjelmakoodi.
Tämä tekee kehittämisestä nopeaa, mutta tuo mukanaan uudenlaisia riskejä:
Tämän vuoksi agentin kehittäminen vaatii promptien huolellista suunnittelua ja testaamista. Siihen ei riitä pelkkä copy-paste-menetelmä.
Jos et halua lähteä seilaamaan myrskyisille vesille airottomalla kumiveneellä, niin älä käytä SoMessa sinulle jaettua agenttia.
Yksi suurimmista AI agenttien tuomista riskeistä on ns. "prompt injection".
Prompt injection on vapaasti suomennettuna syötehuijaus, jossa käyttäjä tai hyökkääjä syöttää agentillesi ohjeita, jotka ohittavat alkuperäiset säännöt (Lähde: MIT Sloan - Agentic AI, 9 questions 2025)
Tämä voi tapahtua suoraan (esim. “unohda aiemmat ohjeet ja tee näin…”) tai epäsuorasti (esim. muokkaamalla dokumenttia, jota agentti lukee).
Nämä ohjeet voivat olla vaikka piilotettuina merkkeinä ohjeessa. (Lähde: Microsoftin varoitukset syötehuijauksista, 16.10.2025)
Seurauksena voi pahimmillaan olla:
Lisäksi agentit voivat käyttää virheellistä tai manipuloitua dataa, mikä johtaa vääriin johtopäätöksiin.
Tekoälyagentti ei ole itsenäinen toimija. Vastuu sen toiminnasta on aina organisaatiollasi ja ihmisillä. Tämä tarkoittaa, että:
Hyvät käytännöt sisältävät mm. agentin toimintojen hyväksymismenettelyt, käyttöoikeuksien rajaamisen ja selkeät roolit vastuista. Agentin tulee toimia vähimmän oikeuden periaatteella: se saa tehdä vain sen, mitä sen tehtävään kuuluu. Ei yhtään enempää!
Jos agentti käsittelee mitään henkilötietojasi, sen kanssa tulee olla erityisen varovainen. Kannattaa muistaa, että GDPR määrittelee henkilötiedot todella laajasti. Agentin käyttäjä voi myös tietämättään syöttää henkilötietoja, jos asiaa ei ole ohjeistettu.

Tekoälyn riskit voivat olla myös hyvin piileviä. Kuten osaamisen keskittyminen harvoille
Oikeasti organisaatiossa toimiva ja hyödyllinen ei koskaan synny hetkessä. Se vaatii suunnittelua, testausta ja jatkuvaa kehittämistä.
Toimivalla agentilla on:
1. Selkeä käyttötarkoitus: Agentti on suunniteltu ratkaisemaan tietty ongelma, ei kaikkea kaikille.
2. Pääsy oikeaan dataan: Agentti hyödyntää organisaation omaa tietoa turvallisesti ja rajatusti.
3. Hyvin suunniteltu prompt: Agentin toiminta on tarkasti määritelty luonnollisella kielellä, ja prompti on testattu huolellisesti.
4. Jatkuva seuranta: Agentin toimintaa mitataan, arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti.
5. Käyttäjien koulutus: Käyttäjät ymmärtävät, miten agenttia käytetään, ja osaavat arvioida sen tuottamaa tietoa kriittisesti.
Esimerkiksi Morgan Stanley kehitti GPT-4-pohjaisen agentin, joka auttaa talousneuvonantajia hakemaan tietoa sisäisistä dokumenteista. Agentti rakennettiin yhteistyössä OpenAI:n kanssa, ja sen käyttö perustuu tarkkaan testaukseen, tietoturvaan ja käyttäjien koulutukseen. (Lähde: OpenAI ja Morgan Stanley, viitattu 20.11.2025)

Tuloksena lähes kaikki tiimit käyttävät agenttia päivittäin, ja tiedonhaku on nopeutunut merkittävästi. Me olemme tehneet agentteja mm. Faballe ja kW-setille. Ne seuraavat aina selkeää prosessia.
LUE LISÄÄ: Agenttileipomo - Rakenna oma agenttisi ja opi tekemään niitä lisää
Ehkä tämä on hyvä muistaa, vaikka hype on kova:
Agentti ei ole ensimmäinen askel tekoälyn hyödyntämisessä. Se on jatkokehityksen vaihe. Ennen agenttien käyttöönottoa organisaatiosi on:
Pelkkä "Linkkarista" kopioitu somevaikuttajan jakama hämmästyttävä systeemikehote ei siis riitä. Tarvitaan ymmärrystä, suunnittelua ja yhteistyötä.
Tekoälyagentit voivat tuoda merkittäviä hyötyjä organisaatioille, mutta vain jos ne rakennetaan ja otetaan käyttöön vastuullisesti. “Alle minuutissa” tehty agentti voi olla hyvä demo, mutta ei tuotantokelpoinen ratkaisu.
Muista, että agentti on ohjelma, jonka koodi on luonnollista kieltä. Siksi sen ymmärtäminen on kriittistä.
Tunnista nämä tekoälyn riskit etupainotteisesti. Organisaatiosi on varmistettava, että teillä on riittävä osaaminen, selkeät prosessit ja turvallinen infrastruktuuri ennen agenttien laajaa käyttöönottoa.
Vasta silloin agentti voi toimia luotettavana työparina eikä hallitsemattomana riskinä.
LUE MYÖS: 9 parasta Copilot-tekoälyn käyttökohdetta (ilmainen ladattava opas)